He hymyilevät! Myös ihmiset, jotka kulkevat yksin, hymyilevät itsekseen ja jopa vastaantulijoille. Näin suomalaisena talven jälkeen se on aina yhtä ihmeellistä ja hienoa.
Vaan tuo tuuli, joka tuivertaa, ei saa minua hymyilemään. Rannikkokaupungin haittoihin kuuluu mielestäni ehdottomasti kova tuuli. Jos tämän kaupungin luonnossa on jotain, mitä inhoan, se on tuuli. Voi tuuli tuuli tuuli...
Se on ihan oikeasti erilaista täällä kuin keskimaassa. Tuuli on välillä niin voimakasta, että silmät on pakko sulkea ja kaulahuivitkaan eivät auta. Se tulee vastaan sellaisena seinämänä, että vauhti väkisinkin hidastuu ellei lakkaa, sillä tuuli ihan todella vaikeuttaa liikkumista. Olen ähkinyt ja puhkinut useasti tuulessa, ja minun on tehnyt mieli huutaa. Huh tuulta!
Mutta piakkoin palailen uuden kaupunginosatutustumisen kanssa. Siihen kaupunginosaan pääsee bussilla numero 12. Onko arvauksia? :)
Sama juttu Helsingissä. Löytyy paikkoja, joissa minusta tuulee aina.
VastaaPoistaKiva nähdä mihin kaupunginosaan olet tutustunut. Sääli, kun mies ei ole nyt tässä lähellä, hän osaisi varmasti sanoa tuosta bussista.
12 toinen pää ainakin on Härkämäki, veikkaisin ehkä jotain keskustan ja Härkämäen välillä. Tai ehkä ollaankin kokonaan linjan toisessa päässä? :)
VastaaPoistaHihi, hyviä arvauksia... onpas hauskaa olla salaperäinen! :D
VastaaPoistaVarissuollehan menee myös 12. Mutta itse en sinne lähtisi tutustumaan.. :)
VastaaPoistaKun muutin alunperin Saloon Lahden seudulta, yllätyksenä tuli juurikin tuo mainitsemasi todella kova tuuli, joka ei ole täällä Turun puolellakaan hirveästi ilahduttanut. Pyöräileminen tuntuu toisinaan ihan mahdottomuudelta ilman silmä- tai aurinkolaseja kun joka paikka pöllyää milloin katupölyä tai roskia.
VastaaPoistaKallistun myös Härkämäen puoleen, kuten Josekin veikkasi. Varissuolle kulkisit ennemminkin ehkäpä busseilla 32 tai 42. :)
Voi ei, olin unohtanut sen tuulen! Kesäkuusta lähtien alan sitten taas totutella siihen..
VastaaPoistahieno nainen, lähde kahville joskus?
VastaaPoista