Saaristossa

Jotenkin tämä kesä ja remontti ja työt ovat saaneet minut irtautumaan Turusta niin tehokkaasti, etten oikein ole jaksanut kirjoittaa blogia kunnolla vähään aikaan.

Syynä voi tietenkin olla myös työ, joka tapahtuu lähes kokonaan tietokoneella istuen. Sen jälkeen kun silmät punottavat viiden-kuuden tunnin jälkeen, ei enää tee mieli kirjoittaa blogia sen kaiken päälle.

Vaan tänään heräsin aikaisin ja kirjoitan blogia ENNEN töitä. Aurinko paistaa huoneeseen niin, että lamppu, joka on päällä, on aivan turha. Sen vuoksi jaksaa herätäkin seitsemältä.

kissmyturku.fi -sivustolla on paljon erilaisia turstivinkkejä Varsinais-Suomeen aikoville. Ihan ensimmäisenä  siellä mainostetaan saaristoristeilyjä. Olen kerran käynyt Turun saaristossa, ja se oli ennen opiskelujeni alkua. Silloin lähdimme isän ja pikkuveljen kanssa Jurmo-saarelle, joka on yksi kaukaisimmista ja karuimmista Turun saariston saarista. Asuikohan siellä seitsemän ihmistä vakituisesti tuohon aikaan... reissu oli syksyllä, kuten kuvista voi huomata.

Kun tulee lentokoneella Tampereelle tai Turkuun, voi nähdä, että Suomen rannikko on todellakin niin röpelöinen, kun koulussa on opetettu, ja että siellä saaristossa oikeasti on tosi paljon saaria. Mennessämme Jurmoon ajoimme ensin varmaan viidentoista sillan yli, minkä jälkeen hyppäsimme laivaan, joka vielä ajoi parisen tuntia. 

Lähellä Jurmoa on kuuluisampi majakkasaari Üto. Tämä saari oli vieläkin kauempana kuin se.  Tuntuu ihmeelliseltä, kuinka ihmiset pystyvät elämään noin karussa ilmastossa - tuskin näin kesälläkään lämpö nousee niin paljon, että voisi shortseja pitää. Saaren elämänlankana toimii laiva, joka tulee pari kertaa viikossa. Sen uumenista nousi mm. pari lammasta, joiden siirtämistä nosturilla maihin ihmettelimme koko joukolla. Vaan olipahan elämä hidasta - ehdin lukemaan varmaan kolme kirjaa, ja ruuanlaitto oli päivän suurin tapahtuma. 

Millaisia kokemuksia teillä on Turun saaristosta?