Hiukkasen tylsää, paitsi ei kauaa

Äh, minun piti kirjoittaa teille kolmas osa loisteliaaseen "Kuinka tutustuin Turun kaupunginosiin" -sarjaani, ja kirjoitinkin, mutta jostain syystä kameran piuha on kadoksissa ja näin ollen en saa kuvia tuotua tähän koneelle teidän nähtäväksi. Ja tuota kirjoitusta on aivan turha julkaista ilman valokuvia, sillä valokuvathan ovat aina parasta. Paitsi tietenkin joskus.

Minä lähden tänään tästä Turun kämpästä kohti kotikaupunkia, joten eiköhän piuha piakkoin viimeistään sieltä löydy. Sitä odotellessa voin tarjota teille jälleen Kirsi Kunnaksen runokirjasta hauskan runon:

Newtonin omena

Putosi omena omenapuusta.
     - Mikä kiihtyvyys! Mikä massa!
huusi omenamato omenassa.
      -Mikä painovoima kaikkialla,
    Mikä vetovoima omenalla!
Sen kuuli suoraan madon suusta
muuan mies puun alla
      ja omenan söi
ja sillä tiedolla maailman ällikälle löi.

Että jos joku luuli Newtonin nämä asiat itse keksineen, niin toivottavasti hänellä nyt tapahtuu käsitteellinen muutos ja hän ymmärtää, että näinhän tämä asia tapahtui.

Ja ainiin, niitä kuvia:

 

Tämä opiskelija alkaa olla hiukan loman tarpeessa. Onneksi iloinen viikonloppu tiedossa!