... Ulkoilua ja juoksemista pikkuveljen kanssa.
Ja tietenkin lunta, lunta, lunta...
Nyt kun olen ollut täällä melkein pari viikkoa putkeen, tuntuu lähes siltä, etten olisi poissa ollutkaan...
No, ei nyt ihan.
Tavaroistani ja vaatteistani on täällä vain murto-osa, mutta yllättävänkin hyvin niillä pärjää. Lisäksi Turku ja kaverit siellä pyörivät ajatuksissani aina välillä. Kuitenkin olen täällä taas niin kuin ennenkin. Olen osannut hypätä vanhaan rytmiin, tuttuihin menoihin ja tuttujen ihmisten luokse, ilman mitään vaikeuksia. On ihanaa olla perheen kanssa rauhassa ilman sitä "kohtatäytyylähteäjunaanvoiskoiskäpliisheittää" - vaikka välillä joutuukin pikkuveljen kanssa painimaan :D. Täällä on monella tapaa paljon helpompi olla - läheiset ihmiset ovat lähellä ja tiedän heti, missä jonkin mainittu kaupunginosa on tai miltä siellä näyttää.
Toisaalta myöskään ajatus Turkuun palaamisesta parin viikon kuluttua ei tunnu ollenkaan niin pahalta kuin syksyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro, kerro kommenttis :)