Tavaraton tammikuu, viikko 3

Tämä opiskelija on kirjoittanut viime päivinä niin paljon, että tämäkin päivitys jäi melkein kirjoittamatta. Anteeksi siis, jos siitä tulee vähän tynkä.

Tänään teki hurjasti mieli ostaa jotain. Kävelin Sokokselle ja tunsin ihmeellisen halun ostaa jotakin, ihan mitä vain - vaikkapa vain huulirasvaa. En kuitenkaan ostanut, sillä enhän minä voi tässä vaiheessa epäonnistua, varsinkin kun näin suureen ääneen olen vielä tätä tammikuuta julistanutkin. Kävelin siis ruokaosastolle ja ostin suklaalevyn, josta söin heti puolet. Sitten menin kotiin ja rasvasin huuleni perusvoiteella. Ehkäpä seuraavaksi voisi olla aiheellista viettää heräteherkuton helmikuu...

Vaan on minun kuitenkin tehtävä yksi tunnustus - tai oikeastaan kaksi. Ostin tulitikkuaskin ja särkylääkettä viime viikolla. Kuitenkin voisin sanoa puolustuksekseni sen, että eihän niitä oikeastaan voida laskea materiaksi, eihän?

Ehkä minulla on samanlainen olo kuin laihduttajilla - he tietävät, etteivät voi syödä jättisuuria grilliannoksia, mutta salaa he silti haaveilevat niistä. Olemukselleni alkaa olla jo täysin tavanomaista olla ostamatta mitään muuta materiaalista kuin suuhunpantavaa - mutta jotenkin haaveilen silti ostamisesta, kun kuljen ripsivärihyllyjen ohi, siltikin, vaikka minulla ei ole mitään tarvetta ripsivärille.

Tai sitten se on vain tämä päivä. Tai sitten se johtuu liian kovasta työnteosta ja unettomuudesta. Tai sitten yritän tehdä tästäkin asiasta jotain elämää suurempaa juttua - ja minä en edes opiskele journalistiksi. Tosin journalisteille kaikki kunnioitus, erityisesti sille yhdelle ystävälleni, joka tälle alalle tähtää :).

Mutta minä jatkan maailman pelastamista - eihän se aina voi olla helppoa.


p.s. Tämän päivityksen sanomaa saattoi hieman värittää väsymys ja liika suklaansyönti, joka voi aiheuttaa huteruutta, jos sillä korvaa aterioita. :)

p.p.s. kuvat täältä.