1. Pyöräilin ilman kypärää
2. Pyöräilin väärällä puolella katua
3. Pyöräilin jalkakäytävällä
Tätä aiheuttaa kiire, syksy ja sen sateet. Huomasin eräästä tuulenpuuskasta olevani jälleen Turussa - tämä on todella rannikkokaupunki, jossa tuuli on jotain aivan eri luokkaa kuin sisämaassa! Minä oikein siis horjahdin pyörällä. Onneksi en sentään kaatunut - nyt täytyy löytää se kypärä, joka hukkui muutossa, ja vähän äkkiä. Tänään oli myös ensimmäinen oikeasti kiireinen päivä - yliopistolla tuli vietettyä aikaa kahdeksasta neljään ja syömiseen jäi siinä välissä noin kaksikymmentä minuuttia. Sen jälkeen juoksin kaupassa ja kaikkialla. Lisäksi tähän asti olen opiskelujen suhteen elänyt iloisessa kesän jälkeisessä hitailussa. Tänään se loppui rytinällä, kun tekemistä ensi viikoksi on enemmän kuin tunteja. Juhuu!
 |
| Tämä kuva kyllä romantisoi syksysateita melko lailla. |
Mutta oikeastaan oikeasti juhuu. Kyllä sitä tuntee taas saavansa aikaiseksi kaikkea, kehityttyä ja ehdittyä tekemään vaikka mitä, kun alkaa todellinen opiskelija-arki. Lisäksi se helpottaa oloa ja sopeutumista tänne, kun elämä alkaa rullata itsestään ja en ehdi istua yksin hiljaisessa kämpässä.
Nyt on siis aika terottaa kynät (tai siis ostaa lyijyt), linkittää kansiossa paperit oikeiden kurssien kohdalle, hankkia kirjoja (vielä niitä saattaa saadakin kirjastosta) ja harjoitella istumista. Ehkäpä alan olla oikealla tavalla virittäytynytkin uuden tiedon pohtimiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro, kerro kommenttis :)