maanantai 31. tammikuuta 2011

Tiede

Yliopisto-opiskelijana voin sanoa seuraavan asian:
Olen päässyt jo tutustumaan vähän tieteeseen. En kovasti, mutta sen verran, että ymmärrän jo, mitä "spesifi", "hypoteesi", "abstrakti" ja "kognitiivinen" tarkoittavat. Yliopistossa tiede on suurta ja mahtavaa. Välillä on hyvin ärsyttävää, että kaikkea täytyy ajatella niin tieteellisesti ja perustellusti. Tiede ja tieteenalojen eri näkökulmat ovat kuitenkin mielenkiintoisia.

Otetaan esimerkiksi kuusi.


Kaikki tietävät että kuusi on kuusi. Ja niinhän se onkin.
Mutta jos tiede haluaa tutkia kuusta tarkemmin, se voi tehdä sen eri näkökulmista:

Se voi tutkia kuusta biologisesta näkökulmasta, sen soluja ja yhteyttämistä.

Se voi tutkia kuusta fysiikan näkökulmasta - kuinka ihmeessä se kuusi pysyy pystyssä tuolla tavalla kaatumatta?

Tai sitten sitä voi tutkia matematiikan näkökulmasta, sillä kuusessa on oltava jotain matemaattista, koska lapsetkin piirtävät sen aina geometrisen tarkasti.

Sitä voi tutkia kielitieteellisestä näkökulmasta, ja "kuusi"han on suomen kielen sanana erittäin mielenkiintoinen. Ja mikä se onkaan ruotsiksi, ja onko sillä mitään yhteyttä muihin kieliin (unkariin ainakin, eikö vaan)?

Tai sitten voidaan kysyä yhteyskuntatieteilijöiltä, mitä he ajattelevat kuusesta ja sen vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. Historijantutkijat voisivat tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.

Ja varmaankin meteorologeilla olisi myös sanansa sanottavana - tai ainakin jollain sellaisella tieteilijällä, joka tietää jotain maailman eri kasvillisuusvyöhykkeistä.

Ja musiikkitieteilijät osaisivat kertoa, saako kuusesta hyvää viulua - tai ehkä he eivät osaisi sittenkään, he varmaan osaisivat kertoa valmiin kuusiviulun äänestä, onko se hyvä.

Kauppatietelijät voisivat tutkia kuusen myynnin ja markkinoinnin mahdollisuuksia ja suunnitella sille hienon mainoslauseen,

ja kuntatieteilijät voisivat todeta, että "Tämä on nyt uuden tien tiellä, kaadetaan se pois, jotta saamme paremman tien terveysasemalle."

Uskontotieteilijät voisivat tutkia erilaisia kuuseen liittyviä uskomuksia, ja ehkäpä psykologit tutkisivat, miten kuuset vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen ja suomalaisiin, ja siihen, mitä merkityksiä kuuset saavat ihmisten mielissä.

Lääkärit osaisivat hetkellisen tutkimuksen jälkeen sanoa, voiko kuusen ainesosista tehdä jotain lääkettä - tai ainakin he osaisivat hoitaa niitä, jotka putoilevat oksilta tai jäävät kaatuvan kuusen alle.

Ja kasvatustietelijät miettisivät, kuinka ihminen on lapsuudessaan yhdistänyt sanan "kuusi" ja mielikuvan tästä olennosta, sekä kuinka tämä mielikuva on suhteessa muihin puihin sekä mielessä olevaan kategoriaan "puut".

ja luokanopettajat suunnittelisivat oppilaiden kanssa metsäretkeä kuusen juurelle ja pohtisivat sen pedagogisia mahdollisuuksia,

samalla kun oikeustieteilijä pohtii, kuinka tuomita mies, joka on luvatta käynyt naapurin metsästä hakemassa joulukuusen.

Niin. Ja siltikin se on kuusi. Kaikkihan tietävät, mikä on kuusi.

4 kommenttia:

  1. Hauskoja näkökulmia. Mitähän metsätieteilijät mahtaisivat miettiä kuusta katsellessaan?

    VastaaPoista
  2. anonyymi:

    metsätieteilijöiden näkökulma on varmaan laajempi kuin se yksi kuusi, "näetkö metsän puilta" ;D

    VastaaPoista
  3. Maantieteilijät ovat niitä, jotka tietävät eri kasvillisuusvyöhykkeistä.

    VastaaPoista
  4. Hyvinpä olet astunut tieteen maailmaan. Mitähän hauskaa liikuntatieteilijät ja teologit siitä keksisivätkään...? Ja poliitikot?

    VastaaPoista

Kerro, kerro kommenttis :)